Viimeviikon maanantaina podin mahakipua, mutta kaikesta huolimatta oltiin koko päivä ulkona istuttamassa kukkia, ja hoitamassa muutenkin kukkapenkkiä. Seita oli mielellään apuna, se "kantoi multasäkkejä roskikseen", ja toi tarvittavia esineitä esim. kukkalapio, mutta enimmäkseen se kyllä hyppeli linttaamassa multaa kasaan (joka ei ollut tarpeellista) ja vinkui heittämään keppiä.

Agilitykurssilla viimeviikolla: Sää oli oikeasti mitä mainioin, aurinko paistoi, muttei ollut kuitenkaan liian kuuma. Näihin treeneihin tultiin kyllä kerrankin ajoissa, kun joku yksityinen kentällä treenannut lähti pois, eikä ketään näkynyt, ajattelin että onkohan meillä tänään edes treenejä kun on vkl nuo SM:kin. Hetken päästä kouluttaja kuitenkin tuli mutta muita ryhmäläisiä ei näkynyt. Esteitä ei tarvinnut kantaa joten kun kouluttaja oli miettinyt rataa niin aloitettiin. Mulla oli ihan rento olo kun ei ollut koiran koiraa kentällä niinpä oli ihana treenata kun ei tarvinnu yhtään jännittää. Rata oli tämän näköinen:

Ensimmäinen rata (numeroilla) tehtiin siis ilman minkään laista häiriötä vain kouluttajan katsoessa. Koira jätettiin ensimmäisen hypyn taakse vasemmalle erittäin viistosti. Seita hyppäsi ensimmäisillä kerroilla eritäin hienosti, takaaleikkaus kolmos hypylle oli tosi hankala, Seita aina pyörähti kerran ympäri, ja sitten vasta älysi ohjaavan käden, hassua, koska tehtiin tämä hyppy koko ajan samalla lailla eikä silti onnistunut sujuvasti, no kouluttaja sitten meni kutsumaan sinne suuntaan minne piti kääntyä, nyt sujui. Putkeen menot eivät ollee ollenkaan hankalia, niin no kun ohjasin Seitan ihan suulle. :P Takaakierron jälkeen puomille, josta näköjään ilmeni Seitan lempparieste. Oltiin ennen rataa tehty puomia pari kertaa, ja päätettiin sitten kokeilla ihan radallakin kerta sujui niin hyvin. Seita tuli vaan parit kerrat läpi, muulloin aina pysähtyi kontaktille! Ihanaa kun Seita ymmärsi tämän, ja kun se teki joka kerta oikein ja sai palkkaa niin esteestä tuli entistä hauskempi! Näin pitäisi olla useammillakin esteillä. Rataan, lopuksi monien toistojen jälkeen Seita alkoi taas kenkkuilla eikä viitsinyt hyppiä, vaan ohitteli (alituksista ollaan näköjään sitten päästy.) Niinpä tehtiin loppuun putki ja hyppy oikein innokkaasti että jäisi hyvä mieli, taisipa Seita vielä kerran karata puomille. ;) Ei tuo erityisemmin haittaa, olipahan Seitalla ainakin joittenkin esteiden suorittamisessa oikeaa intoa.

Toinen rata tehtiin pitkän ajan päästä kun omat ryhmäläiset oli jo tullu paikalle, ja toinenkin ryhmä kanteli esteitä kentälle. Radassa ei sinäänsä ollut mitään hankalaa, lopussa vain piti valssailla aika paljon peräkkäin. Mutta kyllä se Seita aina ohjausta kuunteli, ja hyppi kunhan vaan viitsi. Tämä vähän ärsyttää, mutta ehkä Seita on vielä pieni. Tiedä sitä, (tai) sitten se on päässyt liian helpolla reenaamisella ja on niin ollen kuriton. Seita kun ei näköjään kestä toistoja, voikohan sitä opettaa jotenkin esimerkiksi, että treenaa enemmän tokoa, ensin aloittaa parilla toistolla, ja lisää toistoja kerta kerralta, kasvattaisikohan Seita näin hermojaan? Kolmannen kerran mainittuna toivon Seitalle semmoista intoa niin kuin puomilla, sillä esteellä nimittäin toistotkaan eivät haitanneet. Ehkä en kaikesta huolimatta palkkaa Seitaa tarpeeksi hyppäämisestä, tai sitten Seita ei ymmärrä että se tekee oikein, kun olen iloinen, meidän pitää vielä opetella lukemaan toisiamme.

Yksittäisinä esteinä olisi ollut keinu, mutta toinen ryhmä varasti sen huomaamatta, koitan pyytää ensikerralla keinua. Keppejä siis tehtiin (taas kerran). Aluksi Seitalla oli jopa intoa, sillä heilui häntä! Mutta kun se teki niin hitaasti, ja virheitä, niin piti ottaa toistoja, ja tästä se väsyi. Huoh... Seita on liian pieni, pitää muistaa tehdä asiat sille helpoiksi, vaikka voisi se kyllä myös opetella ajattelemaan, mutta ehkä aivojen käyttämistä pitää opettaa ja sitä mä en osaa. Hankala tilanne kun ei tiedä onko vika koirassa vai ohjaajassa, tai sitten ei kummassakaan. Kouluttaja sanoi että ollaan edistytty huimasti, nii-in, laitetaan kaikki sen syyksi, että me ollaan kummatkin ihan aloittelijoita! No niin, ei tässä mitään, odotellessa huomisia (ja viimeisiä ) treenejä.

Ärh, inhottaa kun picasa on poistunu/poistettu, ja järkkäri on isosiskoolla niin pitää kuvata digikameralla.