... voisi melkein sanoa kaikenlaista, vaikkei olekaan mitään tähdellistä kerrottavaa. Loma tuli ja meni, niinpä jouduttiin siirtymään taas tylsyttävään kouluarkeen. Mutta iloksi harmaat syysillat saivat päätöksen, ja tuli lunta! Voisi taas napata kameran mukaan, ja mennä kuvailemaan tuota lumihirviötä, olisi nimittäin varmasti kivoja nuo kuva piristykset.

Loman viimeisenä päivänä hassuteltiin Veeran ja Ronja -cockerin kanssa. Koirat olivat ihan hurjana tuosta hauskasta esteradasta, jossa sai hyppiä, ja sukeltaa tunneliin. Käytin kuitenkin vain menemene ja tuletule käskyjä, sillä eiväthän nuo mitenkään agilityyn liittyneet. Yhdessä välissä kun otin Seitan kiinni, niin se hermostu, kun Ronja sai mennä. Niinpä rimpuili itsensä irti, ja lähti kierrokselle. Luulin jo että lähti karkuun ja karjuin, mutta ei se muuta kuin käynyt vähän päästelemässä höyryjään. ;)

Viime viikosta tulikin sitten joku ihmeen aktiiviviikko. Maanantaina toteutettiin kuin toteutettiinkin juoksulenkki. Taisipa siinä kunto hiukkasen kasvaa, pohkeet ainakin sanoivat niin. :) Tiistaina lähdettiin sattumalta Pallohallille katsomaan josko näyttelytreenejä olisi. Mutta eipä ollut, no änkytin sitten jotain Veeralle tokosta, ja treenailin itsekin jotain pientä mm. sivulletuloja, paikallaoloa, ja luoksetuloa. Seita oli tosi reippaana, ja ihanasti tuli kerran eteen! Viikonlopuksi päästiin sitten taas "maaseudulle". Seita oli taas villingissä, kun pääsi juoksemaan, ja tutkimaan oliko mökkiympäristöön tullut uusia hajuja. Lauantaina heräsimme... arvatkaa mihin... lunta satoi! Aamutoimet menivätkin sitten kumman nopeasti, ja eikun pihalle. Voi voi kun olisi saanut noista Seitan riennoista kuvia.

Tämä viikko on taas ollut sitä kumman hiljaiseloa, Seitan puolelta siis, itse olen ollut aika paljon menossa. Eilen iltalenkillä törmättiin pitkästä aikaa naapurin koirian kanssa leikkimään. Voisin vaikka kirjoittaa raportin Seitan leikistä. No se jää sitten toiseen kertaan, tai ehkä lisään tähän postaukseen myöhemmin.

Hihnassakulkemis -projekti ei oikein etene, mutta pystyy sentään kävelemään melkein koko matkan pysähtymättä. Välillä Seita vikuroi, ja vetää vaan päätä eteenpäin, vaikka hihna kiristyy, niin en sitten tiedä tuleeko tuo vedonesto jutska koskaan ongelmaamme auttamaan...